Syksyinen sunnuntai

Olipas sellainen viikonloppu ettei toista samanlaista varmasti ihan heti tule vastaan. Oli kaverin häät lauantaina ja olikin tosi kivat häät vielä. En ole mikään juhlaihminen, mistään kohtaa. Vieraat ihmiset ja paikat on melkoista hiekkaa kaikin puolin. Enivei. Lauantai meni siis tehokkaasti siellä, aamulla herättiin hyvissä ajoin ja iltaan asti oltiin juhlatamineissa. Pelipaikka oli Nuuksiossa(<3), aivan Nuuksiontien alussa. Verna heittikin ajatuksen että käytäisiin ensi kesänä poljeskelemassa Nuuksion upeissa maisemissa. Käytiinkin kesällä jo ihailemassa Haltian luontokeskusta. Ihan jännä paikka! Siellä oli kettu.
Pikainen googlettelu tuottikin ihan kivan lupauksen seikkailusta. Fillarifoorumillakin on Nuuksion polkuja useasti mainittu. Ei voi olla huono paikka siis.

Lauantai-iltana kun viimein selvittiin kotiin, oli takki todella tyhjä ja kaikki annettu. Aiemmin päivällä annettu uhkaus että "Huomenna kyllä sitten...", tuntui lähinnä hauskalta vitsiltä. Harmikseen sunnuntai-aamuna se tuntui vielä huonommalta. Oli niin löysä olo ettei hetkeen ole ollutkaan. Tummat pilvet ja satunnainen sade vielä lisäsivät tuota löysyyttä. Noh, kuitenkin se päivä siitä lähti käyntiin, käytiin Raision kirkolla ja kaikkia. Ei silti oikein kokonaan se vässykkä-olo lähtenyt. Verna teki vielä huippuhamppareita(<3<3<3) ja sen perään kun pisti hetkeksi sohvalla silmät kiinni niin laulu oli valmis. 

Noh, kuitenkin oli hiljaa mielessä luvattu että pakko on käydä edes vähän yrittämässä. Siitä sitten epämääräinen varustus päälle, vaippahousut hennolla lahkeella, caprituuliset päälle ja pelkkiä pitkähihaisia. Jotenkin silti tuntui ettei vaan tarkene, toki äkkiä tuli lämpöä, mutta silti oli ihmeen viluinen olo. Ilma oli kylmänkostea ja luinen.

Fillarifoorumilla oli mtb turku -topikissa mainittu Moisiossa ajettavasta mtb-kisasta. Ajatus olikin että kävisin kuikuilemassa vähän niitä maastoja sekä samalla jos löytäisi paljon puhutun Moision kuntoradan. Lähdinkin kohti Moision koulua ja kuinkas sattuikaan varmaan 500m ajon jälkeen metsään erkanikin kohtalaisen leveä polku. Sinne siis! Polku oli kohtalaisen lyhkäinen ja pian näkyikin keskellä metsää menevä kuntopolku, kuinka sattuikaan että juuri kohdalle tulleessa valotolpassa oli ilmoitus ajettavasta kisasta. :P Polulla on mittaa kyltin mukaan 1300m, pyörän seljässä kun sen kiersi pariin otteeseen niin se tuntui kyllä paljon lyhyemmältä. Koitin katsella kiinnostavan näköisiä polkuja, mutta vähän nahkeasti oli mitään innostavaa. 

Etelä-kärjestä lähti hauskan näköinen polku mille sitten lähdin seikkailemaan. Polku oli aluksi kohtalaisen helppoa ja nopsaa, mutta pian muuttui kuitenkin kivikkoiseksi nousuksi. Päivän sateet oli vielä kivasti kivikolla ja ardentti ei oikein ottanut pitoa alleen ja muutaman nousun kohdalla meni huijaamiseksi. Kalliobaanaa riitti jonkin matkaa minkä jälkeen polku päättyi pikkutien varteen, Tampereentien sivuun. Seikkailumielellä kun olin niin ajattelin että pakkohan siellä sillan toisella puolen on jotain olla. Noh ei siellä ollut. Pelkkää peltoa ja... peltoa. Takaisin siis.

Moision puolelta pääsi kohtalaisen nopsaan paikallisväylien äärelle. Siinä kun kotiin päin oli suunta niin ajattelin ottaa hurjat ja karata ensimmäiselle polulle mitä vastaan tulee. Äkkiä tulikin houkutteleva havupolkunousu-kokonaisuus. Kuinkas sattuikaan tämä polku päätyi jonkin kotipihaan. Ihan keskelle pihaa. Hups! :D Noh, äkkiä pois! Siitä pääsikin pian kuntopolun "viralliseen" alkupäähän, täältä löytyikin jotain lihaskuntorimpuilujuttuja. Pikainen tempo vielä kuntopolkua ja siitä oikoreittiä kotiin. Kävin vielä kotikulmilla katselemassa josko Purjetien päästä olisi päässyt jonnekin metsistöön, vaan arpa oli tällä kertaa raaputettu. Ajatus oli siis käydä lähikulmia katselemassa, josko löytyisi pohjoiseen lähteviä reittejä. Mitään fiksua ei harmikseen löytynyt tällä kertaa. 
Vähän harmittaa että lenkki jäi noin lyhkäiseksi ja trackerinkin tajusin herättää vasta kuntopolulla seikkailun jälkeen...

Noh, viikon päästä on tavoite ajaa ensimmäinen sata. Sitä silmällä pitäen ajatus tempoa töihin ainakin alkuviikko ja ehkä hennosti tankata loppuviikosta polttoainetta. Lievä suunnitelma on miten ajon hoitaa, mutta sitä kerkeää onneksi vielä hioa. Ajatus on aloittaa todella rauhallisesti, ajaa n.30-40km repäisy, keskinopeus jos alkaa kakkosella, niin se on hyvä. Sen jälkeen 30-30km samoilla keskareilla, mikäli on vielä jotain annettavaa niin sitten toki asia erikseen. Ajatus kuitenkin että ennemmin rauhallisesti pitkälle kun nopsaan lähelle. Jännä nähdä!

Satunnainen Caldera-kuva Hööksin kulmilta