Hoi sie!

Terppa heti alkuun!

Tässä se on, taas, uusi blogi. Niitähän on jo muutama ollut, jotka on kuitenkin jääneet innostuksen puutteessa jonnekin unholaan. Ehkä tämän kanssa onnistuisi paremmin? 
Jännä nähdä.

Pohjustellaan siis vähän mitä on tapahtunut.
Kaikkien nuoruusvuosien jälkeen, pyöräily on taas nostanut kovasti suosiotaan harrastuksena. Kesä2013 onkin mallikkaasti poljettu töihin(7,5km/suunta), muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Jee meikä. Alkukesästä poljettiin Konan Dew Cityllä, tämän hankin jo 2012 keväällä. Sillä poljettiinkin silloista, n.2km työmatkaa reippaasti töihin kohtalaisella menestyksellä. Välillä käytiin vähän pidemmälläkin lenkillä. Ainoa lisäys tuohon hienoon kikkuraan oli halppis-juomapulloteline, tämän jatkoksi vielä muovinmakuinen juomapullo ja nestetasapainon hoito oli valmis. Tämä ratkaisu toimikin "pidemmillä" retkillä kohtalaisesti. Pullo kuitenkin tippui useasti kun sitä oli laskemassa takaisin telineeseen että meinasi toisinaan harmittaa. Eihän siinä muuten mitään, mutta jos joku sattui näkemään...
Noh, 2012 poljettiin kuitenkin mallikkaasti töihin ja kotiin. Kaiken kaikkiaan huoletonta polkua oli. 
Vuoden lopulla muutettiin toisiin osoitteeseen joka tiesi työmatkan kasvua huomattavasti.
Ajatus kuitenki piili että perhana vie, poljen kyllä tuoltakin töihin. Melkein kuntoiluksi voisi laskea sen!

Tästä päästäänkin vuoteen 2013! Tsädääm.
Keväällä alkoikin tuo hurja seikkailu, TMT. Ensimmäinen tempo oli oikea tahtojen koettelemus. Ei oikein tahtonut lähteä ja polku oli Raskasta. Hiki tuli. Tämän ei kuitenkaan annettu lannistaa. Ajatus oli vahva takaraivossa, että tästä kun selviää ensimmäiset viikot niin se vaikeus helpottaa.
Kyllähän se helpottikin. Kesäloma kuitenkin tuli mallikkaasti häiritsemään vauhtiin päässyttä TMT-kautta. Loma vietettiin kesämökillä tehokkaasti. Pyörät oli pakattu mukaan, pari kivaa lenkkiäkin käytiin ajelemassa. Siuntion maisemissa oli Todella miehekkäitä nousuja. Laittoi miettimään että liekö niitä nousuja Turussa ollutkaan? Paikallinen koettelija, terminaalimäki, tuntui aivan onnettomalta lätyltä loman jälkeen.

Loma loppui ja TMT-kausi jatkui. Alkukauden vakioaika n.23-25min oli tipahtanut tasaiseen 20min suoritukseen. Keskinopeuden kasvun lisäksi huomattava parannus oli tullut myös yleiseen jaksamiseen. 20min meno-TMT tuntui todella kevyeltä poljeskelulta. Pieni lämpö oli luonnollisesti päällä, mutta ei mitään umpimärkää-töttöröötä. Mitään paikkaa ei kolottanut saati muutenkaan tuntunut ikävältä. Tuolla temmolla olisi helposti polkenut samantien takaisin kotiin, töihin ja vielä kerran takaisin, tai niin pitkälle kun olisi kiinnostanut. Toisinaan tuli kotiin tullessa ajettua "löysät pois", kaikki mitä lähtee. Tällöin sai ajan tipahtamaan 17min tuntumaan. Tämän jälkeen toki oli rehdisti hiestä märkä ja tehnyt olo, mutta hienoa oli tässäkin huomata miten minuutit hävisivät kokonaisajasta. 

Ettei menisi pelkästään TMT:stä innostumiseen, niin toisinaan ollaan käyty myös ajamassa Vekun kanssa lenkkejä. Matkaa on ollut 20-40km, ihan fiiliksestä riippuen. Pitkin kesää oli ajatus maastoutumisestakin alkanut kiinnostaa enemmän ja enemmän. Tästä johtuen siis oli heinäkuussa Pakko hakea pk-seudulta Konan Caldera. Tällä on käyty maastoilemassa aina kun on siltä tuntunut. Huomaa kyllä miten maastossa on aivan erisäännöt tempomisessä, hurjastelu siellä tuntuu aivan eripaikoissa ihmisruhoa. Itse tykkään yli kaiken siitä fiiwiksestä minkä samoilu maastossa tuottaa. Katsella ja haistella luontoa ja sitä rauhaa mikä siitä uhkuu. Kivaa on.
Välillä on varsin terapeuttista poljeskella maasturilla töihin jotain kivaa pientä metsäreittiä pitkin. Töiden jälkeen polkaista vaikka haunisten altaan kautta kotiin, tai jotain muuta kivaa metsäpolkua pitkin. 

2013 on kaikin puolin ollut varsin mielenkiintoinen herääminen pyöräilyyn. Hankin Dewiin lukkopolkimet ja toki kengät moisiin. Tämän lisäksi on kaappiin eksynyt parit vaippahousutkin, Konan ajopaitaa unohtamatta. Voidaan siis hyvin todeta että pyöräily on muuttunut harrastuksesta Harrastamiseksi. Ajatus on vielä ajaa ensimmäinen 100km-lenkki tänä vuonna. Tähän olisi ajatus vähän valmistautuakin, eikä pelkästään lähteä polkaisemaan töiden jälkeen. :P
Todennäköisesti syyskuun ensimmäinen viikonloppu olisi tarkoitus ajaa. Reitti on vähän avoin, mutta suunnitelmaa kyllä on! 

Nyt kun on jaaritellut pitkän tovin taustaa mitä on tapahtunut ja mitä tapahtuu, niin voikin mennä blogin nimeen. Jättimyllyyn. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa silmään on tosissaan iskenyt Myllyn Pyöräily -tapahtuma. Hennosti harmittaa että herääminen tuli näin myöhään eikä tänä vuonna osallistuminen ollut oikein realistinen mistään kohtaa. Vaan eipä mitä, Myllyn Pyöräily tulee varmasti ensivuonnakin! Siitä siis nimi. Tänä vuonna Jättimylly oli 135km. Tavoitteena on siis osallistua kyseiselle lenkille seuraavana vuonna. Alkuun ajattelin että isomylly, 86km, tarjoaisi tarpeeksi haastetta, mutta se pieni piru olkapäällä sanoi "Kaikki tai ei mitään!". 

edit. Ajatus on siis päivitellä polkutouhuihin liittyviä juttuja, hauskoja polkureissuja, kuvia kaikesta aiheeseen liittyvästä(Pirkko liittyy) sekä muuta julkaisemisen arvoista.

Jännä nähdä, miten käy!